Myös sunnuntaina oli ohjelmassa jalkapallon seuraamista paikan päällä. AFC Wimbledonin ja Oxfordin matsin jälkeen hypättiin kolme sarjatasoa ylemmäs, kun Loftus Roadilla kohtasivat Queens Park Rangers ja Liverpool. Hieman nolottaa olla turistina katsomassa ylikaupallista sarjaa, ja vielä "väärän" joukkueen kannattajien keskellä, mutta minkäs teet.
Ensimmäiset tribuutit on tässä vaiheessa jaettava Royal Mailin eli saarivaltakunnan postin suuntaan. Onnistuin saamaan neljä lippua matsiin kolmisen viikkoa sitten, mutta tuo kolme viikkoa ei aivan riittänyt postittamaan lippuja kotiosoitteeseeni. Onneksi QPR:n asiakaspalvelu toimi erinomaisesti ja liput oli noudettavissa stadionin lipunmyyntipisteestä.
Pääsylipulla oli hintaa komeat 50 puntaa. Tässä vaiheessa ei voi olla ajattelematta niitä paikallisia kannattajia, jotka joutuvat pulittamaan tuollaisen hinnan joka toinen viikko. Nopealla laskutoimituksella 19 kotiottelua sisältävän kausikortin hinnaksi tulee melko lähelle 1000 puntaa. Siihen päälle vieraspelit ja matkat, joten ihan halvalla ei suosikkijoukkuettaan voi Valioliigassa seurata.
Pari tuntia ennen matsia bongattiin stadionia lähestynyt kohtalaisen tyylikäs Lamborghini-merkkinen urheiluauto. Varmaan joku pelaaja? Siihenkin saatiin vastaus, kun päästiin stadikan kulmalle. QPR:n hyökkääjä ja Liverpoolissakin pelannut Djibril Cissé käveli pelaajien parkkipaikalta kohti pelaajien sisääntulo-ovea. Olikohan Cissé Lamborghinin ratissa? Mitä muutakaan autoa Cissé ajaisi? Niinpä.
Cisséllä ei ollut kiire, vaan mies jakelikin nimikirjoituksia ja suostui valokuviin kannattajien kanssa. Hieno homma, että staralta löytyy aikaa kannattajille.
Toiset tribuutit jaetaan QPR:n stadionille, Loftus Roadille. Vuonna 1904 pystytetty stadion huokuu juuri sitä henkeä, mitä futis tarvitsee. Onhan uudet megastadionit omalla tavallaan hienoja, mutta parhaat fiilikset kokee yleensä juuri tämäntyyppisillä stadioneilla.
Ennen matsia suunnattiin kaverin kanssa Loftus Roadilta noin kilometrin päässä sijaitsevaan Walkabout-pubiin, johon kuulemma Pool-kannattajilla on tapana kokoontua QPR-visiittien yhteydessä. Muutama sata scouseria olikin ahtautunut Walkaboutiin eikä matsifiilistä ollut kovin vaikea löytää. Scouserit, sen lisäksi että ymmärtävät futiksen päälle, ovat erittäin huumorintajuista ja leppoisaa porukkaa. Kirjoituksen kolmannet tribuutit sinne!
Matsin suhteen jännitti lähinnä se, kuinka huono Liverpool onnistuu tänään olemaan. Onneksi tänään oli kuitenkin hyvän matsin vuoro. Suarez ja Agger pistivät taululle 0-3 johonkin 25 minuuttiin ja peli oli ohi. Tämän jälkeen matsi oli 70 minuuttia tapahtumaköyhää surffailua, mutta se ei suuremmin haitannut. Kolme pinnaa ja voitto, kelpaa. QPR:n peliä katsoessa olisi luullut, että sarjataso olisi vieläkin League Two. Kaverin sanoja mukaillen kotijoukkue oli suunnilleen Rovaniemen Palloseuran tasoa, mutta se saattaa olla hieman epäkunnioittava vertaus RoPSia kohtaan.
Omat istumapaikat sijaitsivat Ellerslie Road Standin sivussa eli aivan Liverpool-kannattajien päädyn läheisyydessä. Toiveissa oli, että ympärillä olisi vähän neutraalimpaa porukkaa eikä aivan fanaattisimpia QPR-faneja, mutta eihän siinä ihan niin käynyt. Matsin aikana joutui pitämään suhteellisen matalaa profiilia eikä Poolin maaleja kauheasti viitsinyt tuulettaa.
Neljännet tribuutit annetaan edessä istuneelle, noin 60-vuotiaalle herrasmiehelle. Tunnetta ei puuttunut kun tämä herrasmies haukkui ensin oman joukkueensa (täysin ansaitusti, QPR oli surkea) ja huuteli koko toisen puoliajan scousereille toinen toistaan mielikuvituksellisempia solvauksia.
Kuten joku ehkä saattaakin tietää, niin Liverpool on meikäläisen suosikkijoukkue ulkomailla. Nykyään sitä joutuu enemmänkin selittelemään, miksi kannattaa niin "kliseistä" seuraa. Olen tavallaan jopa iloinen Liverpoolin vaikeuksista näinä aikoina, kun jalkapallon kaupallisuus on karannut lopullisesti lapasesta. PSG, Chelsea, Man City, Anzhi... Malaga, Portsmouth, Leeds, Birmingham... Esimerkkejä löytyy laidasta laitaan, mitä "sugar daddyt" voivat jalkapalloseuralle aiheuttaa.
Liverpoolilla on ollut omat vaikeutensa totaalisen osaamattomien tai jalkapalloilullisesti täysin kujalla olevien amerikkalaisomistajien kanssa. Edelliset omistajat Tom Hicks ja George Gillett saivat Liverpoolin lähes konkurssin partaalle muutamassa vuodessa. Nykyisten omistajien, Fenway Sports Groupin ja sen johtajien mielestä 35 miljoonaa puntaa Andy Carrollista ja 20 miljoonaa puntaa Jordan Hendersonista olivat hyviä investointeja ja pelaajahankintoja. Pelaajat kannatti skoutata keskitystilastojen perusteella.
Mutta se mitä Liverpool nyt yrittää tehdä, se miellyttää. Brendan Rodgersin johdolla Liverpool yrittää olla taitavampi kuin muut joukkueet, hallita palloa. Hankkia nuoria, nopeita ja teknisiä pelaajia ja kasvattaa niistä huippupelaajia. Kun rahalla ei pysty kilpailemaan, pitää tehdä asiat viisaammin ja paremmin kuin muut. Esimerkiksi viimeisen 5 vuoden aikana Stoke on käyttänyt enemmän rahaa siirtomarkkinoilla kuin Liverpool. Liverpool on sarjassa jossain kymmennenen sijan paikkeilla. Ehkä ensi kaudella vähän korkeammalla?
Uuden vuoden päivänä vuorossa jälleen League Two-matsi, Stoke-on-Trentissä, Port Vale-Fleetwood Town. Don't ask me why.
Sunnuntain Topit ja Flopit:
Top 3:
-Steven Gerrard
-Djibril Cissé ja Lamborghini
-Kannattajat ylipäätään
Flop 3
-Valioliigan kalliit hinnat fanien kustannuksella
-QPR:n pelillinen taso, anteeksi RoPS
-Metroruuhkat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti